Pyysin kesätyöntekijääni kirjaamaan kysymyksiä oikeudenkäynteihin liittyen. Uskon, että samat asiat voivat mietityttää myös muita. Kysymyksiä erityisesti istuntoon saapumiseen ja istunnossa olemiseen liittyen on käsitelty aiemmassa blogitekstissä (Ihmeelliset oikeudenkäynnit, osa I). Nämä kysymykset liittyvät enemmän siihen, mitä tapahtuu suullisen käsittelyn jälkeen.
Missä tilanteessa kannattaa valittaa oikeuden (käräjäoikeus) päätöksestä?
Tämä onkin usein vaikea kysymys, koska valittamista on aina syytä harkita huolellisesti. Aikaa valituksen tekemiseen on 30 päivää ratkaisun antamisesta, sitä ennen on kuitenkin määräajassa eli 7 päivässä ilmoitettava tyytymättömyyttä ratkaisuun. Vaikka on ilmoittanut tyytymättömyyttä, valitusta ei ole kuitenkaan pakko tehdä vaan sen voi jättää tekemättä ja silloin, jos kukaan ei ole jättänyt valitusta, käräjäoikeudessa annettu asian lopputulos jää pysyväksi.
Valittaminen aiheuttaa kustannuksia ja vie aina myös aikaa eli asian käsittelyn saaminen loppuun viivästyy. Usein ajankulumisellakin on merkitystä, ihmiset väsyvät oikeudenkäyntiin ja asian keskeneräisyyteen. Asian saaminen esimerkiksi rikosasioissa tuomioistuimeen, on saattanut viedä jo vuosia. Halutaan päästä jo eteenpäin ja unohtaa asia ja hyväksytään annettu lopputulos, vaikka se ei täyttäisikään osaksi tai lainkaan niitä odotuksia ja toiveita, mitä asiassa on ollut.
Kaikki sellaiset asiat, joissa on kyseessä juridinen ennakkopäätös- tai muu oikeudellinen arviointi, ovat sellaisia, joista pääsääntöisesti kannattaa valittaa. Usein kyse on näyttökysymysten uudelleen arvioinnista, mikä sekin on tärkeää, mutta näytön uudelleen arvioimiseksi voi olla vaikeaa saada jatkokäsittelylupaa, mikä useisiin asioihin tarvitaan, jotta asia saadaan hovioikeuteen tutkittavaksi.
Ratkaisu siitä, valitetaanko, tehdäänkin aina kokonaisharkinnan perusteella ja punniten valituksen hyötyjä ja haittoja sekä päämiehen toiveita ja asian merkitystä päämiehelle. Myös kuluasiat eli taloudelliset riskit valituksen tekemiseen liittyen on huomioitava ja myös ne luonnollisesti vaikuttavat paljonkin päätöksenteossa.
Voiko esimerkiksi rikosasian viedä oikeuteen, vaikka rikoksesta olisi kulunut jo yli vuosi?
Rikosasiat alkavat tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tekemisellä poliisille eli ne tulevat oikeuteen vasta se jälkeen, kun poliisi on suorittanut esitutkinnan, syyttäjä on tutkinut asian ja nostanut syytteen. Laissa on määräajat jokaisen rikoksen osalta siitä, milloin on liian myöhäistä enää tutkia asiaa, nostaa syytettä siitä ja tuomita teosta. Luonnollisesti mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, sitä pidempään suhteessa tekoajankohtaan, teosta voidaan myös tuomita. Näissä asioissa avustaja auttaa ja tärkeintä on, että ilmoittaa tapahtuneesta rikoksesta eikä mieti itse liikaa esimerkiksi sitä, onko liian myöhäistä ja jättää siksi asian ilmoittamatta. Rikoksen uhrille on toipumisen kannalta usein hyvin tärkeää, että asiaa käsitellään mahdollisuuksien mukaan ja asia saa edes jonkinlaisen alun ja päätöksen. Joskus riittää avustajan kanssa keskustelu ja varmuus siitä, onko asiaa vietävä eteenpäin vai ei.
Paljonko oikeudenkäyntikulut yleensä maksavat ja mitä tapahtuu, jos niitä ei pysty maksamaan?
Pätevä avustaja pystyy arvioimaan hoitamiensa asioiden kokonaiskustannuksia ja käy riskit läpi asian alkuvaiheessa. Esimerkiksi kiinteistökauppariidan kustannukset ovat hyvin erilaisia kuin vaikka hoitamieni huoltoriitojen tai yksinkertaisten rikosasioiden oikeudenkäynnit. Myös oikeusturvavakuutusten kattavuus on erilaista ja se on aina tarkistettava jokaisessa tapauksessa erikseen. Lisäksi oikeusavun saaminen vaikuttaa kustannuksiin, koska se pienentää tuntipalkkion noin puolella. Kaikki nämä seikat vaikuttavat kokonaiskustannuksiin ja täytyy huomioida arvioitaessa kokonaiskustannuksia.
Vastapuolen kulut ovat aina vaikeammin arvioitavissa, mutta toki ne lähtökohtaisesti korreloivat oman avustajan palkkiota. Myös se, joutuuko maksamaan vastapuolen kuluja ja missä tapauksessa joutuu, riippuu käsiteltävästä asiasta ja asian lopputuloksesta.
Jos oikeudenkäyntikuluja (tarkoittaa vain avustajien palkkioita, ei esim. maksettavia korvauksia toiselle osapuolelle), ei pysty maksamaan, asiasta kannattaa olla avoin ja yrittää neuvotella maksuaikaa. Viime kädessä kyse on saatavasta, joka voidaan periä ulosoton kautta joko oman avustajan, vastapuolen tai esimerkiksi vakuutusyhtiön toimesta.