Isyyslaki on kumottu

Vanhemmuuslaki on astunut voimaan 1.1.2023 ja samalla isyyslaki on kumottu ja äitiys- ja isyyslaki on yhdistetty yhdeksi laiksi.

Lainmuutosta voi lähestyä monelta kantilta. Esimerkiksi voidaan tarkastella, miten lain muuttuminen vaikuttaa lapsen vanhemmuuden tunnustamiseen ennen ja jälkeen lapsen syntymän tai sitten voidaan arvioida vaikutuksia aikuiseksi ehtineen lapsen vanhemmuuden vahvistamiseen, joissa yleisemmin on kyse isyyden vahvistamisesta. Toki laki koskee monia muitakin tilanteita, mutta nämä kaksi ovat omassa työssäni yleisimpiä asiakokonaisuuksia ja tässä kirjoituksessa keskitynkin nyt erityisesti isyyden vahvistamiseen.

Ennen uutta vanhemmuuslakia isyyden vahvistamisesta säädettiin isyyslaissa. Vaikka isyyslaki on jäänyt historiaan, siinä säädetyt tärkeimmät isyyden vahvistamista koskevat lainkohdat löytyvät lähes samansisältöisinä myös vanhemmuuslaista. Vanhemmuuslain mukaan lapsi, jonka osalta isyyttä ei ole synnyttäneen äidin avioliiton perusteella todettu eikä toista vanhemmuutta ole Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu, voi vaatia isyyden vahvistamista nostamalla kanteen isäksi otaksumaansa henkilöä vastaan. Jos lapsi vaatii isyyden vahvistamista, lapsen tulee haastaa vastaajaksi se, jonka voidaan olettaa olevan lapsen isä. Tilanne ei ole näin ollen tältä osin muuttunut aikaisemmista, isyyslain säännöksisistä.

Isyyden vahvistamisasiaan voi olla maallikon vaikea löytää itse varmaa, ajantasaista tietoa, koska isyyslakia koskenut aikaisempi lainmuutos, jolla muutettiin isyyden vahvistamisen mahdollisuuksia hyvinkin paljon, oli sekin varsin tuore; isyyslaki tuli voimaan suurine muutoksineen 2016. Viimeisimmät muutokset tähänkin lakiin olivat vain joitain vuosia vanhoja ennen kuin koko isyyslaki kumottiin. Nyt tiedon hakemista vaikeuttaa näiden varsin uusien isyyslain merkittävien muutossäännösten siirtyminen vanhemmuuslakiin.

Olennaista on kuitenkin tietää, että nykyisin isyyden vahvistaminen on aikaisempaa helpompaa ja laki mahdollistaa sen, että isyys on aiempaa oikeustilaa useammin selvitettävissä ja siten vahvistettavissa riippumatta lasten iästä ja vanhemman suhtautumisesta vaatimukseen isyyden vahvistamisesta. Lisäksi on hyvä huomioida, että vanhemmuuden vahvistamista koskevat asiat ovat aina kanneasioita eli vaativat prosessin vähintään käräjäoikeudessa ja käytännössä siis myös asianajajaan/ oikeudenkäyntiavustajaan yhteyden ottaminen on asian vireille laittamiseksi välttämätöntä. Tätä kautta tarpeelliset yksityiskohdat ja lain pykälät tulevat selvitettyä ja tärkeintä onkin lisätä tietoisuutta siitä, että kanteen nostaminen on ylipäänsä nykyään mahdollista. Meillä on ikäluokkia, joille olen itsekin ennen 2016 tullutta muutosta ja aiemman lain ollessa voimassa, joutunut toteamaan, että mitään ei ole ollut silloin tehtävissä isyyden vahvistamiseksi. Tilanne on siis olennaisesti muuttunut ja jos isyyttä ei ole toistaiseksi lainkaan vahvistettu, kannattaakin ottaa yhteys asianajajaan tilanteen ja mahdollisuuksien läpikäymiseksi.