Kaksi kotia

Kirjaan Instagramiin tällä hetkellä elämäni aakkosia ja kirjain K on tietenkin KOTI.

Yhä useammalla lapsella on kaksi kotia; vuoroviikkoasuminen on vuoden 2019 lapsen huoltolakia koskevan lain muutoksen vuoksi uskoakseni selkeästi lisääntynyt. Lain muutoksella myös laissa tunnistetaan vuoroasumisjärjestely, jota aiemmin toteutettiin tapaamisoikeutta koskevia säännöksiä soveltaen.

Tutkimusten mukaan kodin vaihtaminen ei sovi kaikille lapsille. Uskon kuitenkin, että vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja tarvittaessa lapsen etua on mahdollista arvioida olosuhdeselvityksessä tai kuulemalla lasta tuomioistuimessa. Pääsääntöisesti vuoroviikkoasumista ei tuomioistuimessa vahvisteta, jos vanhemmat eivät ole asiasta samaa mieltä. Usein vuoroviikkoasumisjärjestely on myös kompromissi, joka päättää lapsen asumisesta riitelyn. Riidan päättyminen varmuudella hyödyttää lasta.

Mutta miltä lapsesta tuntuu, kun hänellä on kaksi kotia? Tuntuu todella vaikealta asettua lapsen saappaisiin, miltä siirtyminen kodista toiseen mahtaa tuntua. Asiasta on tehty jo tutkimuksia, mutta odotan, että joidenkin vuosien päästä saamme aikuistuneilta lapsilta kokemustietoa siitä, miten he ovat kokeneet järjestelyn ja miten se on heihin tosiasiallisesti vaikuttanut. Tutkimuksia tarvitaan varmasti lisää.

Uutena apuvälineenä kahden kodin perheille on tullut myös Ensi- ja turvakotien liiton Kaksi kotia -sovellus, jonka tarkoitus on edistää yhteistyövanhemmuutta ja auttaa vanhempia lapsen asioiden hoitamisessa. Olen kuullut pelkkää hyvää sovelluksesta eli ellei se ole ennestään tuttu, siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. Hyvin usein yhteisen viestintäkanavan ja tiedotustavan löytäminen on vanhemmille yksi kompastuskivi ja tällöin sovellus voi olla ratkaisu ongelmaan. Lapsi tietenkin hyötyy eniten vanhempien sujuvasta yhteistyöstä.

Vuoroviikkoasumista noudatettaessa on määriteltävä lapsen osoite, mutta kumpikaan vanhemmista ei tällöin ole lapsen lähivanhempi. Vuoroviikkoasumisjärjestely on kuitenkin mahdollista edelleen toteuttaa kuten ennen lainmuutosta eli siten, että toinen vanhemmista on lähivanhempi ja lapsi tapaa sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu, vuoroviikoin tai muulla tavalla olemalla kummankin vanhemman luona lähes yhtä paljon. Kummassakin tapauksessa lapsella on kaksi kotia.