Miksi valita asianajaja, osa 2.

Jatketaanpa tämä nimikeasia selvemmäksi, kun oli tästä juuri yhden päämiehen kanssa puhetta. Minulle ja meidän alalla asiakkaat ovat muuten päämiehiä. Se onkin paljon mukavampi nimike, päämies kun on ainakin minulle paljon enemmän kuin asiakas. Tämä on usein vuosia jatkuvaa yhteistyötä ja jopa ystävyyttä. Asianajajan velvollisuus on aina ajatella päämiehensä etua.

Asianajaja on ainakin sukupuolineutraali ammattinimike toisin kuin lakimies (ja päämies). Itseäni ei tämä mies -pääte haittaa lainkaan, mutta ainakaan ei tarvitse miettiä tätä nykyajan problematiikka, kun valitsee asianajajan.

Olen nyt muutamassakin käytännön asiassa ajatellut tätä asianajajan ja muun avustajan eroa. Joskus on raaka tosiasia, että pelaamme peliä aivan eri säännöillä. Kun vastapuolta avustaa asianajaja, voin itsekin luottaa, että toimitaan tietyllä tavalla, asianajajaliiton toimintaohjeita ja eettisiä ohjeita noudattaen. Kun vastapuolella onkin ei-asianajaja, myös asianajajan itse on joskus vaikea luottaa, jos vastapuolen avustaja toimiikin eri tavalla kuin mihin itse on asianajajana sitoutunut ja oikeaksi kokee.

Sekä asianajaja että ei-asianajaja voi olla varatuomari. Varatuomari on arvonimi, jonka saa onnistuneen, vuoden kestäneen auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun päätteeksi. Ennen auskultointi suoritettiin aina käräjäoikeudessa, nykyään se on mahdollista suorittaa muuallakin. Mielestäni auskultointi oli todella opettava kokemus ja antoi valmiuksia monenlaisiin käytännön työelämän haasteisiin ja lisäsi ymmärrystä tuomioistuinten toimintaan ja ratkaisuntekoon. Itse pidän tätä arvonimeä siis arvossaan.

Lupalakimiehiä eli luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia valvoo Asianajajaliitto samoin kuin asianajajia ja julkisia oikeusavustajia. Käytännössä lupalakimies on usein prosesseja hoitava lakimies, jolla ei vielä ole suoritettuna asianajajan tutkintoa tai asianajajaksi tarvittavia muita edellytyksiä kuten työkokemusta.

Julkinen oikeusavustaja on valtion virkamies, joka työskentelee oikeusaputoimistossa. Julkinen oikeusavustaja tekee käytännössä samanlaista työtä kuin asianajaja, mutta hän voi joko kuulua asianajajaliittoon tai sitten ei.

Kyllähän näitä nimikkeitä vielä lisääkin taitaa olla (mm. yliopistomaailmassa), mutta tässä ja osassa 1 nyt vähän avattuna mikä on olennaisin ero näiden ammattinimikkeiden välillä.Mielestäni tämän nimikkeistön pitäisi olla huomattavasti selkeämpää ja varsinkin asianajajan arvon ymmärtäminen olisi todella toivottavaa, koska se on kaikkien päämiestemme ja myös potentiaalisten päämiestemme etu.

Itse olen tällä hetkellä siis asianajaja ja varatuomari ja olen saanut oikeuden käyttää sekä oikeustieteen kandidaatin että oikeustieteen maisterin nimikettä, käytännössä ne tarkoittavat aivan samaa eli ylempää korkeakoulututkintoa oikeustieteestä. Ennen kaikki valmistuneet olivat nimikkeeltään oikeustieteen kandidaatteja, nykyään valmistuu oikeustieteen maistereita. Helppoa, eikö?

Mikäs sukupuolineutraali lisänimike me sitten päämiehille jatkossa keksitään? Aamulehti tekee tähän ehkä oman ehdotuksensa, mutta minulle he ovat ainakin jokaisen erilaisen ja elämänmakuisen tarinansa päähenkilöitä.