Avoliitto

Avioliitto ja avoliitto eroavat oikeusvaikutuksiltaan merkittävästi toisistaan, vaikka eroavaisuudet eivät välttämättä arjessa näkyisikään.

Yksi merkittävimmistä eroista on se, että leskeksi jääneelle tai avopuolisostaan eronneelle avopuolisolle kuuluu vain se omaisuus, mikä on hänen nimissään (ns. ”nimiperiaate”). Siinä missä avioliiton purkautuessa – joko avioeron tai kuoleman johdosta – aviopuolisoilla on mahdollisena tasingon maksamisena konkretisoituva avio-oikeus toistensa omaisuuteen, avopuolisoilla ei tällaista oikeutta ole.

Avoparina pysymisen voi nähdä myös tietoisena valintana – avosuhteen etuna voitaneen taloudellisessa mielessä pitää sitä, ettei esimerkiksi perintönä itselleen aikanaan siirtyvää sukutilaa tai -yritystä tai muuta merkittävää varallisuutta tarvitse jakaa puolisolle erossa eikä kuolemassa. Kuolemantapauksessa avopuolison perivät hänen lapsensa, tai jos lapsia ei ole, hänen vanhempansa tai hänen sisaruksensa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että avopuolison asema avopuolison kuoltua on melko suojaton, ellei avolesken asemaa ole turvattu testamentilla ja/tai henkivakuutuksella.

Avoparin testamentti

Koska avopuoliso ei ole aviopuolison tavoin oikeutettu tasinkoon eikä hän peri avopuolisoaan edes siinä tilanteessa, että vainaja on lapseton, ainoa keino turvata avopuolison taloudellinen tilanne on laatia hänen hyväkseen testamentti.

Testamentti on myös ainoa keino turvata avopuolison oikeus asuntoon. Ilman testamentin tuomaa suojaa avopuoliso voi joutua lähtemään kodistaan, vaikka hän itse omistaisi osan siitä.

Avoparin testamentti

Koska avopuoliso ei ole aviopuolison tavoin oikeutettu tasinkoon eikä hän peri avopuolisoaan edes siinä tilanteessa, että vainaja on lapseton, ainoa keino turvata avopuolison taloudellinen tilanne on laatia hänen hyväkseen testamentti.

Testamentti on myös ainoa keino turvata avopuolison oikeus asuntoon. Ilman testamentin tuomaa suojaa avopuoliso voi joutua lähtemään kodistaan, vaikka hän itse omistaisi osan siitä.

Huoltajuustestamentti

Kuka huolehtii lapsesta, jonka yksinhuoltajavanhempi tai molemmat vanhemmat menehtyvät? Voiko huoltajaksi toivoa jotain tiettyä, itselle ja lapselle läheistä henkilöä?

Etenkin yksinhuoltajat ovat usein (syystäkin) huolissaan siitä, kuka huolehtii lapsesta, jos yksinhuoltaja menehtyy. Lapsen toinen vanhempi on aina ensisijainen vaihtoehto huoltajaksi, mutta entä jos toista vanhempaa ei ole tai hän ei ole syystä tai toisesta ole kykenevä huolehtimaan lapsesta? Tällöin yksinhuoltajan on mahdollista tehdä huoltajuustestamentti.

Laki ei tunne käsitettä huoltajuustestamentti eikä kyseinen asiakirja sido viranomaisia tai tuomioistuinta heidän tehdessään päätöksiä lapsen huollon suhteen. Asiakirja voi kuitenkin olla hyvin tärkeässä asemassa lapsen huollosta päätettäessä, koska asiakirjasta käy ilmi lapsen vanhemman näkemys siitä, mikä on lapsen edun mukaista. Huoltajuustestamentista viranomaiset saavat tärkeää tietoa lapsen arjesta sekä lapselle tärkeistä ja läheisistä ihmisistä. Asiakirjassa on mahdollista myös toivoa jotain tiettyä henkilöä lapsen huoltajaksi.

Toiveet lapsen huoltajasta ja/tai lapsen omaisuudesta huolehtivasta aikuisesta voidaan esittää myös tavallisen testamentin ohessa.

Avoparin edunvalvontavaltuutus

Avoparin edunvalvontavaltuutus luo turvaa niitä hetkiä varten, kun toinen avopuolisoista tai perheen vanhemmista ei ole kykenevä hoitamaan avoparin tai perheen pankki-, vakuutus-, sopimus- tai terveyden ja sairaanhoitoon liittyviä asioita.

Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden myötä, jolloin toisen avopuolison tai perheen vanhemman oikeustoimikelpoisuus voi olla hetkellisesti tai pysyvästi mennyt.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla voitte varmistua, että puolisosi, perheenne toinen vanhempi tai muu luotettava läheinen saa valtuudet hoitaa sinun ja perheenne käytännön asioita.

Ilman edunvalvontavaltuutusta asioiden hoitaminen jäisi viranomaisten järjestämän yleisen edunvalvonnan varaan. Tällöin joku vieras henkilö hoitaa oikeustoimikelpoisuutensa menettäneen avopuolison tai perheen vanhemman asioita, mikä ei useinkaan tunnu luontevimmalta ratkaisulta.

Mikäli asioidesi ja perheenne asioiden hoitaminen halutaan hoitaa sujuvasti, joustavasti ja tutun henkilön toimesta, edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä hetimmiten.

Sopimus avoeron varalta

Avoparien on mahdollista ennalta varautua avoeroon.

Avoerosopimuksessa on mahdollista sopia muun muassa siitä, miten omaisuuden yhteisomistajuus tulee mahdollisessa erotilanteessa purkaa.

Samoin on mahdollista ja perusteltua kirjata sopimukseen omistussuhteet ja velkaosuudet esimerkiksi asunnon osalta sekä sopia asumiskorvauksen määräytymisestä.

Mikäli avopuolisoilla on keskinäistä velkaa, on sopimuksessa otettavissa myös tämä huomioon.

Ota yhteyttä

Meeri Ojala-Koski

Asianajaja, varatuomari
meeri.ojala-koski@luckylaki.fi
040 766 8199

Tutustu

Niina Kosunen

OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
niina.kosunen@luckylaki.fi
050 367 5311

Tutustu