Avoliitto
Avioliitto ja avoliitto eroavat oikeusvaikutuksiltaan merkittävästi toisistaan, vaikka eroavaisuudet eivät välttämättä arjessa näkyisikään.
Yksi merkittävimmistä eroista on se, että leskeksi jääneelle tai avopuolisostaan eronneelle avopuolisolle kuuluu vain se omaisuus, mikä on hänen nimissään (ns. ”nimiperiaate”). Siinä missä avioliiton purkautuessa – joko avioeron tai kuoleman johdosta – aviopuolisoilla on mahdollisena tasingon maksamisena konkretisoituva avio-oikeus toistensa omaisuuteen, avopuolisoilla ei tällaista oikeutta ole.
Avoparina pysymisen voi nähdä myös tietoisena valintana – avosuhteen etuna voitaneen taloudellisessa mielessä pitää sitä, ettei esimerkiksi perintönä itselleen aikanaan siirtyvää sukutilaa tai -yritystä tai muuta merkittävää varallisuutta tarvitse jakaa puolisolle erossa eikä kuolemassa. Kuolemantapauksessa avopuolison perivät hänen lapsensa, tai jos lapsia ei ole, hänen vanhempansa tai hänen sisaruksensa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että avopuolison asema avopuolison kuoltua on melko suojaton, ellei avolesken asemaa ole turvattu testamentilla ja/tai henkivakuutuksella.

Avoparin testamentti
Koska avopuoliso ei ole aviopuolison tavoin oikeutettu tasinkoon eikä hän peri avopuolisoaan edes siinä tilanteessa, että vainaja on lapseton, ainoa keino turvata avopuolison taloudellinen tilanne on laatia hänen hyväkseen testamentti.
Testamentti on myös ainoa keino turvata avopuolison oikeus asuntoon. Ilman testamentin tuomaa suojaa avopuoliso voi joutua lähtemään kodistaan, vaikka hän itse omistaisi osan siitä.
Ota yhteyttä
Niina Kosunen
OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
niina.kosunen@luckylaki.fi
050 367 5311