Uusperheen testamentti
Vaikka uusperheiden arjessa ei tehtäisi eroa sen osalta, kuka lapsista on kenenkin, perintökysymyksissä asialla kuitenkin on suuri merkitys.
Lapsi voi periä vain biologisen vanhempansa. Mikäli kaikki uusperheen lapset halutaan saattaa perinnön saamisen osalta tasavertaiseen asemaan, on tehtävä testamentti.
Muita uusperheessä harkinnan arvoisia asioita ovat seuraavat kysymykset:
Halutaanko varmistua siitä, että kummankaan ex-puoliso ei missään tilanteessa, esim. yhteisten lasten kautta, pääse käsiksi perintöön?
Halutaanko oma omaisuus säilyttää (myös avioliitossa) omana?
Halutaanko, että uusperheen lapsille ohjautuu vain hänen biologisen vanhemman omaisuus?
Alaikäisten lasten ollessa kyseessä, halutaanko että joku muu kuin ex-puoliso ottaa lasten perinnön vastaan?
Mikäli vastasit johonkin edellä olevista kysymyksistä ”kyllä”, ota yhteyttä, ja laaditaan juuri sinun perhetilanteeseesi sopiva testamentti.
Huoltajuustestamentti
Kuka huolehtii lapsesta, jonka yksinhuoltajavanhempi tai molemmat vanhemmat menehtyvät? Voiko huoltajaksi toivoa jotain tiettyä, itselle ja lapselle läheistä henkilöä?
Etenkin yksinhuoltajat ovat usein (syystäkin) huolissaan siitä, kuka huolehtii lapsesta, jos yksinhuoltaja menehtyy.
Lapsen toinen vanhempi on aina ensisijainen vaihtoehto huoltajaksi, mutta entä jos toista vanhempaa ei ole tai hän ei ole syystä tai toisesta ole kykenevä huolehtimaan lapsesta?
Tällöin yksinhuoltajan on mahdollista tehdä huoltajuustestamentti.
Laki ei tunne käsitettä huoltajuustestamentti eikä kyseinen asiakirja sido viranomaisia tai tuomioistuinta heidän tehdessään päätöksiä lapsen huollon suhteen. Asiakirja voi kuitenkin olla hyvin tärkeässä asemassa lapsen huollosta päätettäessä, koska asiakirjasta käy ilmi lapsen vanhemman näkemys siitä, mikä on lapsen edun mukaista. Huoltajuustestamentista viranomaiset saavat tärkeää tietoa lapsen arjesta sekä lapselle tärkeistä ja läheisistä ihmisistä. Asiakirjassa on mahdollista myös toivoa jotain tiettyä henkilöä lapsen huoltajaksi.
Toiveet lapsen huoltajasta ja/tai lapsen omaisuudesta huolehtivasta aikuisesta voidaan esittää myös tavallisen testamentin ohessa.
Edunvalvontavaltuutus
Uusperheen edunvalvontavaltuutus luo turvaa niitä hetkiä varten, kun toinen uusperheen vanhemmista ei ole kykenevä hoitamaan perheen pankki-, vakuutus-, sopimus- tai terveyden ja sairaanhoitoon liittyviä asioita.
Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden myötä, jolloin vanhemman oikeustoimikelpoisuus voi olla hetkellisesti tai pysyvästi mennyt.
Edunvalvontavaltuutuksen avulla voitte varmistua, että uusperheenne toinen vanhempi tai muu luotettava läheinen saa valtuudet hoitaa perheenne käytännön asioita myös toisen vanhemman puolesta.
Ilman edunvalvontavaltuutusta asioiden hoitaminen jäisi viranomaisten järjestämän yleisen edunvalvonnan varaan.
Tällöin joku vieras henkilö hoitaa oikeustoimikelpoisuutensa menettäneen vanhemman asioita, mikä ei useinkaan tunnu luontevimmalta ratkaisulta.
Mikäli perheen asioiden hoitaminen halutaan hoitaa sujuvasti, joustavasti ja tutun henkilön toimesta, edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä hetimmiten.
Avioehto
Ilman avioehtoa aviopuolisoiden nettovarallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi ensin kuolleen puolison perillisten ja lesken kesken.
Osa varakkaamman aviopuolison varallisuudesta voi siten siirtyä tasingon kautta leskelle ja edelleen hänen perillisilleen.
Uusperheissä varallisuutta on usein ehtinyt kertyä ennen uuden, yhteisen talouden perustamista.
Uusperheen vanhempien onkin syytä keskustella, kuinka he haluavat oman, jo kertyneen varallisuutensa osalta menetellä esimerkiksi mahdollisen avioeron tai kuoleman hetkellä.
Ositussopimus
Olethan tehnyt ositussopimuksen ex-puolisosi kanssa?
Ositus on toimitus, joka tulee tehdä avioliiton purkautuessa eroon tai toisen puolison kuolemaan.
Ositus ei prosessina käynnisty, ellei joku osapuolista ositusta vaadi. Ositus vaatii siis osapuolten omaa aktiivisuutta.
Mikäli ositusta ei avioeron jälkeen tee, on se aikanaan eronneiden perillisillä edessä. Kuten voit kuvitella, siinä vaiheessa, jopa vuosikymmenten kuluttua, osituksen tekeminen ei välttämättä enää ole selkeää tai riidatonta.
Muista myös, että ositukseksi ei riitä suullinen sopimus siitä, mitä omaisuutta kukin puoliso avioeron yhteydessä saa.
Osituksesta on tehtävä kirjallinen ositussopimus, jotta ositus on virallisesti tehty.
Mikäli avioparilla on ollut avioehtosopimus, tehdään osituksen sijaan omaisuuden erottelusopimus.
